ÄÄääh... En taaskaa keksi miten alotan tän postauksen. Tää ny riittää. Mite mul on just sillai et jeee hyvä pvä jeejeee ja sit joteski taas FFIIIiiiiiiuuuuuu, ilta koittaa ja iha maassa. Mä aloin taas miettii liikaa. Esim kaikkee et miks kaikki pitää tehä nii vaikeesti? Et miks me ei esim voida sanoo kenellekkää sitä et välitetään toisesta. Mä rupesin miettii, et jos mulle tapahtus jtn, et kui moni loppujenlopuks välittäs? Kyl mä tiiän, että on ihmisiä jotka välittää, mut miks edes ne ei voi sanoo sitä. Miks mä en voi sanoo sitä kenellekkää et välitän jostaki. Aina kauhettei kiertelyitten ja kaarteluitten jälkeen saa ehk just sanottuu sä oot kiva. As i said en oo hyvä tekee alotetta mistään aiheesta. Miks kukaa ei oikeesti vois sanoo vaa mitä tuntee. Monta vertauskuvaa kyllä keksitään ja kaikennäköst, mut ei voi sanoo et oot mulle tärkee. Mut sit herää kysymys missä mielessä? Et kuka haluis olla vaa pelkkä kaveri vai kuka haluis olla enemmän? Vai kuka ei edes haluis olla minkäännäkösis tekemisis. Mul on sellanen juttu, et jos joku tulee sanoo just jtn et moi tykkään susta, nii alan aatella siit aina parempaa ja kaikkee. MIKS IHMISET EPÄILEE ITTEENSÄ? miksi oi miksi. Vittu mä oon kova kyselee asioita. Mut mul on nii paljo kysymyksii mihi ei koskaa saa vastausta. Saanks mä koskaa sellasta ihmistä, joka avoimesti osottaa sen et välittää? Välillä jotku pikku lisäkysymyksetki parantaa fiilist iha vitusti. Iha yks pelkkä sanaki. Ja nämä ajatukset lähtee siitä ku kattelen kuvii. HEI C'MOON! Mä saan lytättyy mun mielialan välil aivan liian helposti. Jtnki se tukeva jalusta murtuu sun altas nii vitun helposti vaik kuinka kauan ja vaik kuinka rakentavasti teet sen. Se aina sortuu. Bullshittiä sanon minä. Mitää oikeesti koskoo pitäs tehä ku aina menee vituks. Olkaa hyvä tiivistetyist ajatuksist mitä täs ny on ollu. Taas vaihteeks tyhjä olo. Way to go, Sofia! Way to go...
![]() |
Tos niit kuvii turust. Aavepuit vasemmal. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti